Keskustan kehittäminen etenee vaiheittain – uusi suunnitelma lautakuntiin

Rovaniemen elävä kaupunkikeskusta piti palaveria Rovaniemen kaupungin kanssa mahdollisesta hallintasopimuksesta. Tilaisuuteen oli kutsuttu asiantuntijaksi erinomaisesti toimivan Joensuun keskustan entinen toiminnanjohtaja Katja Kolehmainen.

– Rovaniemen kaupunki on siirtänyt katualueiden hallinnollisia tehtäviä Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:lle maaliskuusta 2026 alkaen. Kävelykadun hallintasopimusta on jatkettu, jotta tilanteesta saadaan lisäselvityksiä ja kehittämisen suuntaa voidaan valmistella rauhassa. Kauppatorin hallinta ja tapahtumajärjestelyt siirtyvät sen sijaan kaupungille. Tämä tuo torialueen kehittämiseen uusia mahdollisuuksia ja antaa kaupungille aiempaa vahvemman roolin keskustan ydinalueiden ohjaamisessa, kertoo Kaisa Kinnunen vt. kaupungininsinööri Rovaniemen kaupungilta.

Pitkäaikainen suunnitelma työn alla

Keskustan kävelykadun toimintasuunnitelma on tarkoitus viedä hyväksyttäväksi tekniseen ja elinvoimalautakuntiin kesäkuuhun mennessä. Työ pohjautuu aiemmin tehtyihin suunnitelmiin, joita päivitetään vastaamaan tämän päivän tarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Tarkastelussa ovat muun muassa aikaisemmin laaditun ehostussuunnitelman päivittäminen, sekä toteuttamisen aikataulu, kertoo Kaisa Kinnunen.

Keskustan kehittäminen nojaa vahvasti myös tulevaisuuden liikenneratkaisuihin. Keskeisiä teemoja on mm. pysäköinnin järjestäminen, keskustan joukkoliikenteen toimivuus ja matkailijoiden sesonkiluonteisesti lisäämä henkilöauto- ja linja-autoliikenne. Erityisesti joulusesongin aikaan liikenne on koettu paikoin kaoottiseksi.

Tulevana kesänä lisähaasteita tuo Ruokasenkadun sillan rakentaminen, joka aiheuttaa liikennejärjestelyjen muutoksia keskustan alueella.

Joensuu esimerkkinä elävästä keskustasta

Kehittämistyöstä kertomaan oli kutsuttu Katja Kolehmainen Ilmiö Oy:stä, joka esitteli kaupunkikeskustayhdistysten toimintaa ja erityisesti Joensuun Virran kehittymistä.

Kolehmainen korosti, että kehittämisen ytimessä on kysymys siitä, miksi paikalliset ihmiset tulevat keskustaan – ja kokevatko he sen omakseen. Monilla paikkakunnilla osa yrityksistä ja asukkaista ei enää koe keskustaa omaksi paikakseen, eikä paikallisia palvelevia toimintoja ole riittävästi.

– Jos oikeasti halutaan, että kaupunkilaiset palaavat keskustaan, pitää panostaa ympärivuotiseen viihtyisyyteen ja toiminnallisuuteen, Kolehmainen totesi.

Joensuussa keskustan elinvoimaa on rakennettu tapahtumien kautta. Pieniä ja keskisuuria tapahtumia järjestetään vuodessa toistasataa, ja vaikka raha ei niissä aina liiku paljon, ne näkyvät keskustan vilkkautena ja yhteisöllisyytenä.

Yhdistykset elinvoiman rakentajina

Kolehmaisen mukaan tekninen kehittäminen on kaupungin vastuulla, mutta henkinen, sosiaalinen ja elinvoimaa luova työ on monissa kaupungeissa noussut nimenomaan kaupunkikeskustayhdistysten kautta.

Joensuussa yhdistys hallinnoi Kävelykatua, kauppatoria ja tapahtumapaikkana myös toimivaa matkustajasatamaa, järjestää ja luvittaa tapahtumia sekä tukee eri toimijoita tapahtumien toteuttamisessa. Yhdistys on voittoa tavoittelematon ja koetaan puolueettomaksi, koko kaupungin yhteistä etua ajavaksi toimijaksi.

Kaupungilla ja keskustayhdistyksellä on yhteistyösopimus, ja kaupungin jäsenmaksu on Joensuussa yhden euron asukasta kohden. Yritykset maksavat vastaavan summan, ja lisäksi yhdistys hakee hankerahoitusta keskustan kehittämiseen.

– Kaupungilla on lakisääteiset tehtävänsä, eikä sen tarvitse tehdä kaikkea itse. Siksi on järkevää jakaa tehtäviä keskustayhdistyksen kanssa, Kolehmainen totesi.

Kaupunkikeskustayhdistyksen intressi kehittämiseen

Rovaniemellä kehittämistyö jatkuu nyt paikallisesti kohti kesän päätöksentekoa. Tavoitteena on löytää malli, joka tekee keskustasta entistä elävämmän, viihtyisämmän ja aidosti kaupunkilaisten omaksi koetun paikan.

Rovaniemen elävä kaupunkikeskustayhdistyksellä on halu pilotoida kolmen vuoden aikana Joensuun mallin mukaisia hallinnointisopimusta ja näin kehittää keskusta-alueen elinvoimaa ja vireyttä.